ÄKS-lehdessä oli näyttävästi juttua Äänekosken pahimmasta vitsauksesta, homeesta. Paniikkiin ei ole kuulemma syytä, koska Asemakadun koulu ja Keskuskoulu ovat hyvässä kunnossa. Mutta mistä nämä kaikki "home" ongelmat sitten ovat lähtöisin? Kouluverkkoselvitys löytyy täältä:
http://www.aanekoski.fi/files/opiskelu/kouluverkkoselvitys.pdf
Telakkakadun koulu:
Tulemme saamaan peruskorjaukseen valtionosuutta, mutta se on riippuvainen Telakkakadun koulun oppilasmäärästä. Mikäli kouluun sijoitettaisiin myös luokat 5–6, olisi oppilaita tuolloin 310-350. 5-6 –luokkalaisten olisi mahdollista siirtyä Telakkakadun koululle peruskorjauksen jälkeen eli vuonna 2012.
Kommmenti: No miten sitten kävi? Hiskinmäen yläkoululaiset päätettiin siirtää säästösyistä Telakkakadun koululle, jotta valtionapua saadaan enemmän ja koko koulu remontoitua.
Mämmen koulu:
Mämmen koulun rakennukset ovat valmistuneet 1926 ja 1956, ja niitä
korjattu 1989. Molemmissa rakennuksissa vakavia rakenteellisia ongelmia,
jotka aiheuttavat sisäilmaoireiluja. Tästä syystä koulun toiminta on
siirtynyt väistötiloihin Teknologiakeskukseen. Rakennuksien kunnostaminen
vaatii mittavaa peruskorjausta eikä se ole kannattavaa kustannusten
noustessa lähelle uudisrakennuksen hintatasoa. Eri rakennusvaihtoehtojen
kustannusarviot ovat liitteenä 4.
Kommentti: Mämmen koulua ei tekstin mukaan kannata peruskorjata, koska kustannukset nousee lähelle uudisrakennuksen hintatasoa. Niin nousee Telakkakadun koulunkin, mutta jostain syystä sitä kannattaa korjata! Mämmen koulua tuskin tullaan rakentamaan, koska se on jo nätisti "sulautettu" keskuskouluun.
Majalan koulu:
Oppilaat tulevat Majalan kouluun lähiympäristöstä Ruotinkylän, Kalliolahden, Majalan ja Mutapohjan alueilta. Koska oppilasmäärä on ollut omalla lähialueella vähenevä, on oppilaita kuljetettu Majalan kouluun myös Paatelan ja Alkulan alueilta. Tämä on osaltaan helpottanut myös Asemakadun koulun tilantarvetta.
Kommentti: Huhun mukaan yksi puhelinsoitto riitti. Tämän jälkeen koululta löytyi hometta. Tilanahtaudesta viis, oppilaat siirrettiin Asemakadun koululle. Oppilasmäärien väheneminen lienee ollut oikea syy koulun lakkauttamiseen. Koulukiinteistön myynnilläkin tuntui olevan niin kiire, että rakennus oli livahtaa myyntiin ennen kuin koulua oli virallisesti edes lakkautettu.
lauantai 26. maaliskuuta 2011
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden välipäätös
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen Telakkakadun koulun peruskorjauksesta koskien täytäntöönpanon kieltämistä. Oikeus on hylännyt hakemuksen päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä.
Hallinto-oikeus perustelee päätöstä: Kuntalain 98 pykälän mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei ole ilmennyt aihetta.
Mitä edellämainittu päätös sitten tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että kaupunki voi halutessaan tehdä remontin. Mutta se ei tarkoita sitä, että päätös olisi edelleenkään lainvoimainen.
Kaupunki voi halutessaan tehdä remontin ja kantaa vastuun mahdollisesta kielteisestä päätöksestä ja siitä mahdollisesti seuraavista sanktioista. Tehdessään remontin nyt kaupungin tulee olla varma voitostaan oikeudessa. Toisaalta, mikäli remontista saavutettavat edut ovat suuremmat kuin mahdolliset tappiot oikeudessa häviämisen myötä, voidaan mahdollisesti ryhtyä toimenpiteisiin.
Jos remontti tehdään ja kaupunki häviäisi jutun oikeudessa, niin kuka kantaa vastuun tapahtuneesta? Kaupunki itsessään ei voi olla korvausvelvollinen vastapuolelle, näin kuvittelisin. Toisaalta, jos ei ole korvausvelvollinen niin miksi ei sitten tekisi remonttia ilman laillista päätöstä? Tässä tapauksessa olettaisi kuitenkin esim. hallituksen ottavan kantaa jatketaanko toimenpiteitä. Jos päätetään jatkaa ja juttu hävitään niin kantaako hallituksen jäsenet henkilökohtaisen vastuun tapahtuneesta? Jos virkamies päättää niin kantaako hän vastuun? Kuka on korvausvelvollinen ja kenelle? Väistämättä tulee sellainen olo, että yritys nimeltä kaupunki voi halutessaan puuhastella miten huvittaa ilman seuraamuksia!?!
Kaupunginhallitus esitti vastineessaan hallinto-oikeudelle, että valitus tulisi hylätä, perusteena kuntalain 90 pykälä. Pyyntö ei saanut vastakaikua oikeudelta ja asian käsittely jatkuu normaalisti.
90 pykälä, kunnallisvalitus
Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:
1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3) päätös on muuten lainvastainen.
Hallinto-oikeus perustelee päätöstä: Kuntalain 98 pykälän mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei ole ilmennyt aihetta.
Mitä edellämainittu päätös sitten tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että kaupunki voi halutessaan tehdä remontin. Mutta se ei tarkoita sitä, että päätös olisi edelleenkään lainvoimainen.
Kaupunki voi halutessaan tehdä remontin ja kantaa vastuun mahdollisesta kielteisestä päätöksestä ja siitä mahdollisesti seuraavista sanktioista. Tehdessään remontin nyt kaupungin tulee olla varma voitostaan oikeudessa. Toisaalta, mikäli remontista saavutettavat edut ovat suuremmat kuin mahdolliset tappiot oikeudessa häviämisen myötä, voidaan mahdollisesti ryhtyä toimenpiteisiin.
Jos remontti tehdään ja kaupunki häviäisi jutun oikeudessa, niin kuka kantaa vastuun tapahtuneesta? Kaupunki itsessään ei voi olla korvausvelvollinen vastapuolelle, näin kuvittelisin. Toisaalta, jos ei ole korvausvelvollinen niin miksi ei sitten tekisi remonttia ilman laillista päätöstä? Tässä tapauksessa olettaisi kuitenkin esim. hallituksen ottavan kantaa jatketaanko toimenpiteitä. Jos päätetään jatkaa ja juttu hävitään niin kantaako hallituksen jäsenet henkilökohtaisen vastuun tapahtuneesta? Jos virkamies päättää niin kantaako hän vastuun? Kuka on korvausvelvollinen ja kenelle? Väistämättä tulee sellainen olo, että yritys nimeltä kaupunki voi halutessaan puuhastella miten huvittaa ilman seuraamuksia!?!
Kaupunginhallitus esitti vastineessaan hallinto-oikeudelle, että valitus tulisi hylätä, perusteena kuntalain 90 pykälä. Pyyntö ei saanut vastakaikua oikeudelta ja asian käsittely jatkuu normaalisti.
90 pykälä, kunnallisvalitus
Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:
1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3) päätös on muuten lainvastainen.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Oppilaaksiottoalueet
Opetuslautakunta 10.3.2011 asianro 7, tiedoksi:
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös opetuslautakunnan päätöksestä 3.2.2011 pykälä 6 tehtyyn valitukseen.
-----------------------
Opetuslautakuntaan on tuotu tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös. Mitä tämä päätös pitää sisällään, ei tuotu kuntalaisten tiedoksi. Toimintamalli on varovaisesti arvioiden hieman erikoinen, koska päätös sisältää kuntalaisten kannalta erittäin tärkeää tietoa. Mutta ei se mitään, kiitos blogin, tässä tärkeimmät kohdat päätöksen sisällöstä:
Hallinto-oikeus on poistanut opetuslautakunnan päätöksen 16.12.2010 pykälä 74 liitetyn oikaisuvaatimuksen sekä kumoaa ja poistaa opetuslautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen 3.2.2011 pykälä 6. Valitusta ei tutkita.
Kuntalain 91 pykälän mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.
Perusopetuslain 6 pykälän 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Saman pykälän 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 pykälän 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään.
Perusopetuslain 42 pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan oppilaaksi ottamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta ensi asteen aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Opetuslautakunnan 16.12.2010 yläkoulujen oppilasalueista tekemällä päätöksellä ei ole yksittäistä oppilasta sitovasti päätetty, mihin lähikouluun hänet sijoitetaan, vaan tuo kysymys ratkaistaan lopullisesti vasta oppilasta koskevalla perusopetuslain 6 pykälän 2 momentissa tarkoitetulla lähikoulupäätöksellä. Lähikoulun osoittamista koskevaan sivistysjohtajan päätökseen on mahdollista hakea muutosta kiireellisenä käsiteltävällä hallintovalituksella. Opetuslautakunnan oppilasaluejaosta tekemän päätöksen lainmukaisuus ja sen merkitys voidaan saattaa kunkin oppilaan osalta arvioitavaksi valitettaessa hallintovalituksin lähikoulupäätöksestä. Opetuslautakunnan päätöstä yläkoulujen oppilasalueista on siten pidettävä lähinnä periaatepäätöksenä ja lähikoulun osoittamista koskevaa päätöksentekoa varten laadittuna perusopetuslain säännösten soveltamisohjeena. Opetuslautakunnan päätös koskee näin ollen vain valmistelua, eikä siihen saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin tai kunnallisvalituksin. Opetuslautakunnan ei tämän vuoksi olisi tullut ottaa oikaisuvaatimusta tutkittavakseen.
------------------
Yhteenveto, opetuslautakunnan mokat:
Opetuslautakunnan päätöksestä 16.12.2010 ei olisi lain mukaan saanut tehdä oikaisuvaatimusta, vaikka pöytäkirjassa näin nimenomaan luki.
Edellämainitusta syystä opetuslautakunta ei olisi saanut käsitellä oikaisuvaatimusta 3.2.2011.
Tiedoksianto 10.3.2011:
Kuten edellä on mainittu, hallinto-oikeus on poistanut 16.12.2010 pykälän 74 oikaisuvaatimusosoituksen ja kumonnut ja poistanut 3.2.2011 tekemän päätöksen.
Edellämainituista päätöksistä pitäisi olla maininta opetuslautakunnan pöytäkirjoissa, mutta näin ei ole menetelty. Syitä tähän voi jokainen miettiä mielessään. Onko tarkoitus ollut pimittää tietoa, jälleen kerran. Ehkä ei ole haluttu saattaa kuntalaisten tietoon, että tuli vähän mokattua? Ehkä ei haluta että kuntalaiset saavat tietoonsa valituksen mahdollisuudesta lähikoulupäätöksestä? Pimitetään tärkeää tietoa? Nyt, pöytäkirjoista päätellen, kaikki päätökset ovat edelleen voimassa mikäli pöytäkirjoihin on uskomista. Kohtuullisen arveluttavaa toimintaa.
Mitä seuraavaksi?
Jokainen voi henkilökohtaisesti hakea halutessaan lapselleen yläkoulupaikkaa jatkossa Koulunmäelle. Opetuslautakunnan periaatepäätös ei sido ketään oppilasta, vaan on lähinnä suunnittelua ja etukäteen puuhastelua. Kielteisen päätöksen tullessa siihen voi hakea muutosta kiireellisenä käsittelevällä hallintovalituksella. Perusteena perusopetuslaki 6 ja 32 pykälä. Ohjeet valituksen tekemiselle tulevat myöhemmin. Valmista pohjaa on helppo käyttää, koska perusteet ovat pääsääntöisesti kaikille viheralueiden asukkaille samat.
Koska Äänekoskellakin näyttää puuttuvan tietoa mistä päätöksistä saa valittaa ja mistä ei, suosittelen kysymään tarvittaessa asiaa vaikka Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Esim. sähköposti on hyvä tapa. Päätöksiä pitää kyseenalaistaa, koska valitusosoituksiinkaan ei näköjään voi luottaa. Todennäköisesti on muitakin päätöksiä joista olisi voinut valittaa, tai sitten ei olisi voinut valittaa. Mene ja tiedä, mutta mihinkään ei näköjään voi luottaa?
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös opetuslautakunnan päätöksestä 3.2.2011 pykälä 6 tehtyyn valitukseen.
-----------------------
Opetuslautakuntaan on tuotu tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös. Mitä tämä päätös pitää sisällään, ei tuotu kuntalaisten tiedoksi. Toimintamalli on varovaisesti arvioiden hieman erikoinen, koska päätös sisältää kuntalaisten kannalta erittäin tärkeää tietoa. Mutta ei se mitään, kiitos blogin, tässä tärkeimmät kohdat päätöksen sisällöstä:
Hallinto-oikeus on poistanut opetuslautakunnan päätöksen 16.12.2010 pykälä 74 liitetyn oikaisuvaatimuksen sekä kumoaa ja poistaa opetuslautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen 3.2.2011 pykälä 6. Valitusta ei tutkita.
Kuntalain 91 pykälän mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.
Perusopetuslain 6 pykälän 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Saman pykälän 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 pykälän 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään.
Perusopetuslain 42 pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan oppilaaksi ottamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta ensi asteen aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Opetuslautakunnan 16.12.2010 yläkoulujen oppilasalueista tekemällä päätöksellä ei ole yksittäistä oppilasta sitovasti päätetty, mihin lähikouluun hänet sijoitetaan, vaan tuo kysymys ratkaistaan lopullisesti vasta oppilasta koskevalla perusopetuslain 6 pykälän 2 momentissa tarkoitetulla lähikoulupäätöksellä. Lähikoulun osoittamista koskevaan sivistysjohtajan päätökseen on mahdollista hakea muutosta kiireellisenä käsiteltävällä hallintovalituksella. Opetuslautakunnan oppilasaluejaosta tekemän päätöksen lainmukaisuus ja sen merkitys voidaan saattaa kunkin oppilaan osalta arvioitavaksi valitettaessa hallintovalituksin lähikoulupäätöksestä. Opetuslautakunnan päätöstä yläkoulujen oppilasalueista on siten pidettävä lähinnä periaatepäätöksenä ja lähikoulun osoittamista koskevaa päätöksentekoa varten laadittuna perusopetuslain säännösten soveltamisohjeena. Opetuslautakunnan päätös koskee näin ollen vain valmistelua, eikä siihen saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin tai kunnallisvalituksin. Opetuslautakunnan ei tämän vuoksi olisi tullut ottaa oikaisuvaatimusta tutkittavakseen.
------------------
Yhteenveto, opetuslautakunnan mokat:
Opetuslautakunnan päätöksestä 16.12.2010 ei olisi lain mukaan saanut tehdä oikaisuvaatimusta, vaikka pöytäkirjassa näin nimenomaan luki.
Edellämainitusta syystä opetuslautakunta ei olisi saanut käsitellä oikaisuvaatimusta 3.2.2011.
Tiedoksianto 10.3.2011:
Kuten edellä on mainittu, hallinto-oikeus on poistanut 16.12.2010 pykälän 74 oikaisuvaatimusosoituksen ja kumonnut ja poistanut 3.2.2011 tekemän päätöksen.
Edellämainituista päätöksistä pitäisi olla maininta opetuslautakunnan pöytäkirjoissa, mutta näin ei ole menetelty. Syitä tähän voi jokainen miettiä mielessään. Onko tarkoitus ollut pimittää tietoa, jälleen kerran. Ehkä ei ole haluttu saattaa kuntalaisten tietoon, että tuli vähän mokattua? Ehkä ei haluta että kuntalaiset saavat tietoonsa valituksen mahdollisuudesta lähikoulupäätöksestä? Pimitetään tärkeää tietoa? Nyt, pöytäkirjoista päätellen, kaikki päätökset ovat edelleen voimassa mikäli pöytäkirjoihin on uskomista. Kohtuullisen arveluttavaa toimintaa.
Mitä seuraavaksi?
Jokainen voi henkilökohtaisesti hakea halutessaan lapselleen yläkoulupaikkaa jatkossa Koulunmäelle. Opetuslautakunnan periaatepäätös ei sido ketään oppilasta, vaan on lähinnä suunnittelua ja etukäteen puuhastelua. Kielteisen päätöksen tullessa siihen voi hakea muutosta kiireellisenä käsittelevällä hallintovalituksella. Perusteena perusopetuslaki 6 ja 32 pykälä. Ohjeet valituksen tekemiselle tulevat myöhemmin. Valmista pohjaa on helppo käyttää, koska perusteet ovat pääsääntöisesti kaikille viheralueiden asukkaille samat.
Koska Äänekoskellakin näyttää puuttuvan tietoa mistä päätöksistä saa valittaa ja mistä ei, suosittelen kysymään tarvittaessa asiaa vaikka Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Esim. sähköposti on hyvä tapa. Päätöksiä pitää kyseenalaistaa, koska valitusosoituksiinkaan ei näköjään voi luottaa. Todennäköisesti on muitakin päätöksiä joista olisi voinut valittaa, tai sitten ei olisi voinut valittaa. Mene ja tiedä, mutta mihinkään ei näköjään voi luottaa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)